Kun aloin muutamia vuosia sitten löytämään omat arvoni ja "aatteen paloni rinnastani", kuvittelin ja toivoin politiikan olevan juuri sitä, mitä se ei ole. Se on paljon raadollisempaa, itsekkäämpää ja vähemmän aitoa. Se on kabinettipolitiikkaa, junttapolitiikkaa, juonittelupolitiikkaa. Se on todellisuudessa juuri sitä, mitä sen ei kuuluisi olla. Minun politiikkani on intohimoa, aatteen paloa ja yhdessä parannuksien tekemistä. Tietenkin olen jo kauan sitten tajunnut mitä politiikka käytännössä on. Todellisuus paljastui minulle alta aika yksikön kun tulin tähän touhuun mukaan. Vaikkei politiikasta ikinä saada sellaista, kun joskus olisin toivonut, voitaisiin silti tehdä jotain.
Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Suomessa on yleinen sananvapaus ja mielipidevapaus, mutta silti mielipiteitämme määrää junttaaminen ja kabineteissa juonittelu. Minusta politiikkaan ja varsinkin puolueeseemme pitäisi saada avointa, arvojemme mukaista, toimintaa. Huolestuttavinta minusta tässä on se, että tällainen puoluekulttuuri on tarttunut jo nuoriinkin. Me, jotka olemme tulevaisuudessa päättämässä asioista sorrumme jo nyt juonitteluun, oman edun tavoitteluun ja demokratian laiminlyöntiin.
Jo pitkään mieltäni on kaivertanut eräs asia. Ryhmäpäätökset äänestyksissä. Mitä ihmettä? Kun tehdään henkilövalintoja, jokaisen pitäisi itse saada tehdä valintansa. Se, että joku sanelee säännöt ja muut vikisevät perässä, on väärin. Monet varmaan ymmärtävät sanomattakin, että viittaan asialla tulevaan liittokokoukseemme. Jos ja kun ryhmäpäätöksiä tehdään, on varmasti aina joukossa niitä, joita päätös ei miellytä. Ei ole reilua, että joutuu ryhmän painostuksesta äänestämään vastoin tahtoaan. Liittomme kesken on paljon ristiriitoja, juonittelua ja jo aiemmin mainitsemaani kabinettipolitiikkaa. Tällaisista epäkohdista on päästävä eroon. Avointa politiikan tekemistä ja omia päätöksiä peliin!
Jos me nuoret emme sortuisi tällaiseen, voisimme jossain vaiheessa saada puolueemmekin politiikasta avoimempaa ja houkuttelevampaa. On niin paljon puhetta uudistumisesta ja uudesta ilmeestä puolueessa. Tätä menoa olemme myös 20 vuoden päästä tilanteessa, jossa juonittelemme kulissien takana ja käymme vain hymyilemässä yleisölle ja hoemme sitä, kuinka pitäisi uudistua. Aina vaan uudistua.
lauantai 29. maaliskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
3 kommenttia:
Kirjoitit ajatukseni.
Terveiset SAKKIn liittokokouksesta, jossa jo paidoissa joita jaettiin kaikille osanottajille lukee: "Junttaa ja Kähmi"
En valitettavasti uskalla kirjoittaa kaikkea ylös, niinpä toivoisin että juteltaisiin viimepäivieni kulusta vaikka jo seuraavassa tapaamisessamme.
Kerron tässä kuitenkin, että Keski-Suomi jäi vaille liittohallituspaikkaa, vahvoista ponnisteluistamme huolimatta. Emme olleet tyytyväisiä menettelytapavaliokunnan esitykseen.
Mutta Keski-Suomi valmistautuu jo seuraavaan liittariin, JKL:n ao:ta ei syrjäytetä jatkossa.
<3.Salla
SAKKIn hallituksen jäsen 2006-2008
Moikka Taina,
Olen kanssani pikkasen erimieltä junttauksesta. Mielestäni se on yksi tapa vaikuttaa asioihin, lobata itselle tärkeitä asioita eteenpäin ja saada omalle mielipiteelle kannatusta. Jos tätä ei olisi, jos ei olisi erilaisia mielipiteitä ja ajatuksia, niin silloin ei myöskään olisi politiikkaa.
Junttausta voi toki tehdä juonitellen ja rumasti, sitä en kiellä mutta en myöskään toivo.
Minna hyvä, junttaaminen ja lobbaaminen ovat aivan eri asioita. Kirjoituksessani tarkoitan junttaamisella juuri sitä rumaa ja juonittelevaa junttausta, en suinkaan lobbaamista, joka on monissa tilanteissa hyvä asia.
Väite, että ilman junttaamista ei olisi erilaisia mielipiteitä on mielestäni hyvin ristiriitainen, koska juuri junttamisella yritetään saada kaikki olemaan samaa mieltä ja tukahduttaa henkilöiden omat, erilaiset mielipiteet.
Toivoisin, että me nuoret sosialidemokraatit emme oppisi tekemään rumaa, juonittelevaa politiikkaa, vaan keskustelemaan avoimesti ja antamaan kaikkien mielipiteille tilaa. Niin me saamme omaa vapauden ja demokratian sanomaa parhaiten esille.
Lähetä kommentti