Eilen ahkerasti pääsykoekirjaa lukiessani rupesi mieleni hieman harhailemaan 1800- ja 1900-luvun vaihteesta nykypäivään. "Matkalla nykyaikaan"-kirja kertoo, että vuosina 1890-1914 palkkataso nousi, mutta nousua tasoitti aikasemmin palkkaan kuuluneiden luontaiseduista luopuminen. Eli tilaston mukaan tilanne parani, mutta käytännössä se ei paranatunut juurikaan. Mitä tästä voisimme siis päätellä? Tilastot ovat jossain määrin sokeita.
Sokeutta on ollut ilmassa myös tämän hetken politiikassa. Vaikka tilastollisesti näyttäisi siltä, että ihmisille jäisi enemmän rahaa käteen veronkevennysten jälkeen, voi asiaa tarkkailla muultakin kannalta. Auttaako veronkevennykset siihen, että niiden ansiosta hyvinvointipalveluita karsitaan? Jos veronkevennysten jälkeen jää vähän enemmän nettopalkkaa käteen, mutta julkisten palveluiden maksut nousevat, onko tilanne kuitenkin loppupeleissä +/-nolla? -On.
En kuitenkaan henkilökohtaisesti vastusta pieni- ja keskituloisten verokevennyksiä, päinvastoin. Mutta jos niitä tehdään, pitäisi niistä olla myös hyötyä. Tällä hetkellä suurituloisten verotusta pitäisi katsastaa uudestaan ja tehdä sinne joitain päivityksiä. Voitaisiin katsastaa uudestaan myös varallisuusveron uudelleen käyttöönottoa ja perintöveroja.
Olen pohtinut jo pitkän aikaa päässäni näin: Jos raha on vähissä(tai mikä tahansa muu asia), niin sieltä otetaan, mistä on ottaa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti