Talvi - Obama - Tulevaisuus

Kun tänä aamuna heräsin, huomasin ilokseni auringon paistavan. Avasin verhot ja aurinko tulvahti sisään. Kurkistin ulos takaovesta ja huomasin nurmikon olevan valkoisen huurun peitossa, ilman olevan lähellä nollaa ja kasvoilleni syntyi onnellinen hymy. Mieleeni tuli Obaman vaalivoitto ja minusta tuntui, että ehkei maailma ole menossa sittenkään niin kovaa vauhtia päin helvettiä kuin luulin. Eilen kuullessani Obaman tilanteesta, iloitsin siitä töissä, vaikka minusta tuntui, että olin ainut, jota asia pätkääkään kiinnosti. Silti olin iloinen.

Suomen politiikka taas..., no vaalit tuli ja meni. Tulos oli aikalailla se mitä olin odottanutkin. Kokoomus jyrää voittoon ja perussuomalaiset nostattaa kannatustaan huimasti. En jaksa enää ruveta vatvomaan mikä meni pieleen ja mitä olisi voinut tehdä toisin(,olen tätä jo tehnyt ja kuunnellut aikalailla), vaan katson tulevaisuuteen. Meidän pitää nyt ruveta ajattelemaan. Ei riitä, että teemme vaalityötä aina vaalien alla, vaan sitä pitää tehdä jatkuvasti.
Sdp:n ja Demarinuorten pitää päästä otsikoihin, saada huomiota, tehdä työtä aatteen eteen.
Meidän on otettava tilamme porvariston omimassa mediassa! En halua meidän tekevän nakukalenteria, kuten kokoomusnuoret, mutta jotain yhtä radikaalia on tehtävä! Mutta mitä? Se meidän on mietittävä lyöden viisaat päämme yhteen.
"Vaalityö" ei vaalien alla on tällä hetkellä meidän tärkein tehtävämme, toverit!

Mutta tänään nauttikaamme ihanasti kylmästä talvisen oloisesta kelistä ja siitä, että ehkä se elämä vielä voittaa kaikkien vaikeuksien ja huolien jälkeen.

Mediaa ja mielenterveysongelmia

Vihastuneena median käyttäytymiseen olen halunnut olla kommentoimatta viimepäivinä otsikoissa myllertänyttä Kauhajoen ampumatapausta. Aion kuitenkin muutaman asian sanoa, jotka mielessäni on hautunut. En oikeasti ymmärrä median, iltapäivä- ja tv-lehtien, moraalia repostella ihmisten surulla. Suuret otsikot hehkuttavat kuinka omaisten menettäneiden tuska on suunnaton etc etc. Eiköhän kaikki sen muutenkin tajuaisi. Toisaalta itsehän ne ihmiset haastatteluja antavat.

Media tekee asiasta taas (niinkuin viime vuoden Jokelatapauksesta) niin suuren mediasirkuksen, että tärkein fakta unohtuu: Ampuja oli raaka ja kylmä murhaaja. Minusta tekijä pitäisi tuomita mediassa, eikä kääntää samanlailla kuin viimeksi; "Hän oli koulukiusattu, onneton. Hänellä oli mielenterveysongelmia..." Vaikka olisi kuinka vaikeaa, ei se oikeuta tappamaan ihmisiä. Olen minäkin entinen koulukiusattu, mutten mene tekemään tuollaisia! Tästä juontaakin viimeinen ajatukseni:

Koska oikeasti nuorilla on nykyään näinkin paha olla, asialle pitää tehdä jotain nyt ja heti! Eduskunta pähkäilee aselupien kiristystä, sisäministeri Anne Holmlund lupaa vihdoin ottaa esiin aselupien kiristämisen koskevan läinsäädännön ensimmäisenä ensi keväänä, mutta onko tämä oikeasti se asia, mitä pitäisi pohtia? Nuorten pahoinvointi EI vähene aselupien kiristämisestä tai poliisien valtuuksien lisäämisestä. Eduskunnan pitäisi pohtia nyt kiireellisesti lasten ja nuorten terveys- ja mielenterveyspalveluiden lisäämistä! Jos lapsi on pienestä pitäen yksinäinen, koulukiusattu ja kasvanut vääränlaisessa ympäristössä, on riski mielenterveysongelmiin todella suuri. Tällaisia tapauksia pitäisi yrittää nyt ennaltaehkäistä! Kouluihin, jo ala-asteelta alkaen, tarvitaan lisää terveydenhoitajia sekä psykologeja ja koulukuraattoreja! Nuorten mielenterveydestä pitäisi yhteiskunnan huolehtia pienestä pitäen. Tilanne on tällä hetkellä todella hälyyttävä. Kouluissa terveydenhoitajat ovat paikalla vain osan aikaa viikosta ja yleisesti lukioista ja ammattikorkeakouluista puuttuu psykologin palvelut kokonaan. Ei niitä ole aina ala-asteilla, ammattikouluissa eikä yliopistoissakaan.
Koulujen pitäisi myös pitää huolta, ettei koulukiusaamista tapahtuisi, eikä nuoret syrjäytyisi koulusta huonon menestyksen takia, vaan heikosti koulussa menestyviä autettaisiin ja kannustettaisiin. Kouluavustajien ja tukiopetuksen lisääminen on myös siis yksi asia mietittäväksi eduskunnalla. Ehkä rahat pitäisi sijoittaa ennemmin näihin asioihin, kuin esimerkiksi veronkevennyksiin..??

Presidentti - puoluevallan vastapaino

Miksi niin monet ajttelevat, että presidentillä on liikaa valtaa? Muistan lukeneeni muutamia päiviä sitten jonkun kolumnin, jossa kansalta kysyttiin, onko presidentillä liikaa valtaa. Tulos yllätti minut, koska tulos oli hyvin selkeä. En muista tarkkoja lukuja, mutta yli 70% oli sitä mieltä, että valtaa presidentillä on liikaa ja että sitä on vähennettävä. Mistä tällainen mielipide?

Aihe on ollut paljon esillä viimeaikoina mediassa. Presidentti Halonen on pyörinyt monissa otsikoissa ja uutisissa. Tämän päivän UP demarissa Timo Soini kertoo, että "perussuomalaiset haluavat säilyttää presidentin nykyiset valtaoikeudet ja valinnan suoralla kansanvaalilla." Tästä täytyy sanoa, että olen täysin samaa mieltä, varsinkin suorasta kansanvaalista. Minusta presidentin valintaan ei ole muita vaihtoehtoja, kuin suora kansanvaali!!

Haluan sanoa, että Soini on puhunut mielestäni täyttä asiaa epäillessään presidentin valtaoikeuksien karsinnan olevan vain tavoite ajaa Suomea samanlaiseen pääministerijohtoiseen politiikkaan, kuin mitä muutkin EU-maat harrastavat.

Lyhyt uutinen aiheesti pysäytti minut lehteä lukiessani, koska Soinin ajatukset asiasta osuivat yksinkertaisesti vain oikeaan.

Pienituloiset kyykkyyn

Kävin juuri lukemassa YLE:n sivuilta uutisia ja savu rupesi nousemaan korvistani. Otsikon "Veronkevennykset painotetaan pienituloisille" alta löytyy paljon muuta, kun sitä, miltä otsikko kuulostaa.
Taulukko jutun ohessa paljastaa porvarihallituksen politiikan, joka ei tue Suomen "hyvinvointivaltiota". Vaikka pienituloisten veronkevennys on "huimat" 0,4 % enemmän kuin suurituloisilla, hyötyvät suurituloiset kevennyksistä eniten.
15 000 euroa vuodessa tienaavat maksavat 250 euroa vähemmän veroa ensi vuonna, kun taas 62 000 tienaavilla säästö on 919 euroa! Tämän ansiosta valtio saa 870 miljoonaa euroa vähemmän verotuloja, joka merkitsee valtionapujen vähennyksiä ja kaikkien hyvinvointipalveluiden karsitumista ja kallistumista.
Ja luuleko joku oikeasti, että 250 euroa vuodessa riittää kattamaan vuoden sisällä esimerkiksi käytettävät terveys-ja sosiaalipalvelut? Jos luulee, niin olisi aika avata silmät! Porvarihallitus sahaa heitä linssiin.

ilma kylmenee, ilta pimenee

Jo on syksy koittanut, vaikkei kesää kunnolla ollutkaan. Huomasin eräs päivä, että on jäänyt blogigin päivittämättä koko kesän ajalta. Lohduton syksy ja kunnallisvaalit lähestyvät ja ovat aivan pian täällä. Haluaisinkin kehottaa kaikkia Suomen kansalaisia tekemään lupauksen äänestää vaaleissa.

Minä olen tehnyt myös toisen lupauksen: rupean päivittämään blogiani vähintään kahden viikon välein. Haluan tarttua ajankohtaisiin asioihin säännöllisesti ja suoraan. Suomen yhteiskunta on kovaa kyytiä menossa päin seinää. Epäkohtiin pitää puuttua!

Halusin näin pikaisesti toivottaa kaikille mukavaa syksyn alkua ensimmäistä syksyn kunnollista tekstiäni odotellessa. :)

Minä, minä, minä

Jyväskylän kävelykadulla harhailee melkein joka päivä erilaisten järjestöjen edustajia kansioineen bongaamassa ihmisiä jäsenikseen. Amnestyn, Unicefin ja Luonnonsuojeluliiton edustajat ovat yleisimpiä. Olen huomannut, että Amnestylaisten avausrepliikki on "kiinnostaako ihmisoikeudet?". Itseenikin on muutaman kerran lausetta käytetty.

Tänään satuin kuulemaan lyhyen keskustelun Amnestylaisen ja kahden aikuisen (naisen ja miehen) välillä. Innokas nuori Amnestylainen kysyi reippaasti keski-ikäiseltä pariskunnalta "Oletteko kiinnostuneita ihmisten oikeuksista?" Pariskunnan naispuolinen henkilö kajautti siihen kovaan ääneen ylpeän kuuloisesti: "Kyllä ollaan. Varsinkin omistamme." Minä kuuntelin tuota lausahdusta huuli pyöreänä. Miten joku voi olla niin tökerö, että möläyttää jotain tuollaista?

Kyllä taas tuli sellainen olo, että miten sitä yrittää edistää tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta, kun joukossa on niin itsekkäitä ihmisiä. Toivottavasti tämän viikonlopun liittokokouksessa saamme kaikesta huolimatta uusia ideoita ja ajatuksia maailman parannukseen.

Turhan sunnuntain ajatuksia

Miten voi sataa toukokuun puolessa välissä lunta? Heräsin tänään ja katsoin ulos ikkunasta ja mielialani laski samantien. Tähän aikaan keväästä pitäisi olla aurinkoista ja lämmintä. Ulkoilmasta pitäisi saada nauttia, eikä sen pitäisi masentaa.

Toivon kovasti, että ensi viikonloppuna, liittokokous viikonloppuna, olisi lämmintä ja aurinkoista. Odotan muutenkin kovasti liittokokousta. Pääsee taas tapaamaan tovereita ympäri Suomea, vanhoja ja uusia tuttuja.

Mieltäni on viime aikoina kovasti vaivannut eräs asia. Se, kuinka paljon ihmiset kuluttavat muovia. Nimimerkillä kaupan kassalla työskennellessä näkee, kuinka muovipusseja käytetään aivan liikaa. Pyytäisinkin hyvät ihmiset, ottakaa myös omia kasseja mukaan ruokakauppaa tullessanne, ettei jokaisella ostoksella tarvitse ostaa muovipussia. Ja paperipussitkin on keksitty. Banaaneita ei myöskään tarvitse laittaa pieneen erilliseen pussiin.

Tämän hetken vaalirahoitussotkuihin sen verran kommentoisin, että minusta vaalirahoitukselle pitäisi saada jokin raja. Jokin maksimi summa, mitä enempää kukaan ehdokas ei saa käyttää kampanjaansa. On todella epäreilua, että toisilla on käyttää monia kymmeniä tuhansia euroja kampanjaan ja toisilla vaan muutama tuhat euroa.

Tällaisia ajatuksia nousi esiin tänä toukokuun lumi-räntä-sadesunnuntaina. Tällaisia sunnuntaita voisi kutsua turhiksi sunnuntaiksi, jolloin toivoo, että tulisi jo maanantai. Sunnuntaiksi, jolloin tuntuu, että mikään ei ole hyvin ja valittaa jokaisesta pienestäkin asiasta. Toivottavasti kesä tulisi oikeasti pian, että herätessä voisi olla iloinen kauniista säästä.